Tyttö ja valkolakki

Viikko sitten maanantaina tein samat asiat kuin sitä edeltävänä lauantaiaamuna. Kiharsin hiukseni, yritin tehdä silmiini siistit rajaukset, taistelin rannekorun lukon kiinni ja sujahdin turkoosinvihreään satiinimekkooni. Kasasin autoon kukkia, kameran, kamerajalan ynnä muuta sälää ja hain luottokuvaajani (tunnetaan myös nimityksellä sisko) töistä. Suuntasimme Kaupunginpuistoon metsästämään sopivia kuvauslokaatioita. Puistosta löytyy niin vettä, metsää kuin kiviraunioita, joten kaikkia hyödynnettiin. Tässä siis pientä kuvatulvaa tämän alkuillan tuloksista, minusta hassunkurinen hattu päässä ja itse ommeltu mekko yllä.

Mekko on siis melko yksinkertainen, istuva yläosa ja leveä piparkakkuhelma. Tässä myös mekon selkä. Ristiin kulkevat olkaimet ja musta vetoketju, jota en loppujen lopuksi ommellutkaan kiinni piilovetoketjuna, kuten oli tarkoitus.

Vinkki: Älkää menkö ottamaan asiallisia kuvia lämpimänä päivänä metsään. Nimimerkillä jalat täynnä kutisevia pistojälkiä ja osassa kuvista vierailevia tähtiä. Bongaatko alla olevasta kuvasta vierailijan?

Koska otimme korneja naamaläheltäruusuposkella-kuvia, päätimme ottaa myös High School Musical -henkisiä hyppykuvia.  "Pidä edes toinen jalka maassa", on vaarini sanonut minulle pienestä pitäen. Minkä sille voi, loikin mielummin pää pilvissä..

Loppuun vielä oma lempparini kaikista kuvista. Raunioille kiipeäminen ja ikkuna-aukkoon istuminen oli ilmeisen hyvä idea, sillä näistä kuvista tuli ihan mielettömän kivoja. Tämä otos olisi ehdottomasti kiitoskorteissa, ellei se olisi näin kaukaa otettu.